HOTOT 
(AA BB CC DD gg Kk s1s2)
Hotot on valkoinen, jossa kuvioinnin muodostaa mustat silmärenkaat.
SAKSANSCHECK 
(musta AA BB CC DD gg Kk)
on valkoinen, jossa kuvioinnin muodostavat perhonen kuonossa, silmärenkaat, poskipilkut, värilliset korvat, selkäjuova sekä kylkipilkut. Kuvioinnin väri voi olla musta, sininen, ruskea, madagaskar ja isabella.(Tunnetaan myös nimellä saksanperhonen)
ENGLANNINSCHECK 
(musta AA BB CC DD gg Kk)
on valkoinen, jossa kuvioinnin muodostavat perhonen kuonossa, silmärenkaat, poskipilkut, värilliset korvat, selkäjuova, kylkipilkut, ketju- ja jalkapilkut. Kuvioinnin väri voi olla musta, sininen, ruskea, madagaskar, isabella ja kolmivärinen.
(Tunnetaan myös nimellä englanninperhonen)
DALMATIALAINEN 
(musta AA BB CC DD gg Kk)
Dalmatialainen on valkoinen, missä kuvioinnin muodostavat koko kaniin tasaisesti levittyvät pilkut. Kuvioinnin väri voi olla musta, sininen, ruskea, luonnonharmaa tai luonnonkeltainen.
VIITTAKUVIO 
(musta AA BB CC DD gg Kk)
Viittakuvio on valkoinen, missä kuvioinnin muodostavat värillinen pää ja korvat, värillinen viitta rungon yläosassa. Kuviointi sallitaan kaikissa väreissä. Lisäksi yhdistelmänä ruskea-/sinisoopeli ja keltamusta /sinikeltainen japanilainen. Kani on ylikuvioitunut, kun siinä näkyy hyvin vähän valkoista ja alikuvioitunut, kun siinä on liikaa valkoista liian vähän kuvioväriä.
REININSCHECK 
(AA bjbj CC DD gg Kk)
on perusväriltään valkoinen kani, jossa kuvioinnin muodostavat perhonen kuonossa, silmärenkaat, poskipilkut, värilliset korvat, selkäjuova sekä kylkipilkut. Kuvioinnin väri on kaksivärinen; keltamusta tai sinikeltainen.
(Tunnetaan myös nimellä reininperhonen)
KOLMIVÄRINEN 
(AA bjbj CC DD gg Kk)
Perusväri on valkoinen, jossa kuvioinnin muodostavat koko kaniin tasaisesti levittyvät kaksiväriset pilkut. Kuvioinnin väri voi olla punaisen keltamusta. Kuvassa kolmivärinen kuviossa englanninscheck.
JAPANILAINEN 
(keltamusta AA bjbj CC DD GG tai AA bjbj CC DD gg)
Japanilainen on kaksivärinen, raidallinen kuvio, jossa kanin toinen puoli on toista ja vastakkainen puoli toista kuvioväriä. Kuvioväri voi olla keltamusta, sinikeltainen, musta-valkoinen, sinivalkoinen ja ruskea-valkoinen.
RHÖN 
(achi achi bjbj CC DD GG tai achi achi bjbj CC DD gg)
Kuvio koostuu pilkuista, raidoista ja laikuista, jotka ovat jakautuneet tasaisesti koko kaniin. Kuvioinnin väri vaihtelee harmaasta mustanharmaaseen.
HOLLANTILAINEN 
(musta AA BB CC DD gg s1s2s3)
Hollantilainen on valkoinen, jossa kuvioinnin muodostavat päässä värilliset korvat ja posket, rungossa takaosa on värillinen ja takajaloissa valkoiset mansetit. Hyväksytty kaikissa standardin väreissä mukaan lukien kuviossa japanilainen.
TAN 
(musta AA BB CC DD g0g0 y1y2y3)
Tan on
hyväksytty perusväreissä musta, sininen, ruskea ja egern. Kuvioväri ei ole kovin voimakas väreissä sininen ja egern. Kuvioväri on parkinruskea, voimakas ja loistava punaruskea.
WHITE 
(musta achi achi BB CC DD g0g0)
White on hyväksytty perusväreissä musta, sininen, ruskea, egern sekä sini- ja ruskeasoopeli. Kuvioväri on valkoinen.
OTTER 
(musta AA BB CC DD g0g0)
Otter on hyväksytty perusväreissä musta, sininen, ruskea ja egern.
Kuvioinnin väri on valkoinen keltaoranssisilla reunuksella.
VENÄLÄINEN 
(musta anan BB CC DD gg)
on punasilmäinen valkoinen, jossa kuvioinnin muodostavat kuonomaski, värilliset korvat, jalat ja häntä. Kuvioinnin väri voi olla musta, sininen tai ruskea.
Soopelit
Soopelit on hyväksytty perusväreissä ruskea, sininen, ruskeasiam ja sinisiam.
Perusväreissä on lisäksi tumma, keskivärinen ja vaalea muunnos.
RUSKEASOOPELI 
(tumma amam BB CC DD gg vaalea anan BB CC DD gg tai ama BB CC DD gg)
Ruskeasoopelin kuvio on sekoitus eri ruskean, seepian ja beigen sävyjä. Tummassa muunnoksessa tummimmat osat ovat hyvin tummanruskeita melkein mustia ja muuttuvat vaaleammaksi silti melko tummanruskeaksi sävyksi. Vaaleassa muunnoksessa tummat osat ovat tumman beigenväriset. Tämä väri vaalenee asteittain vaalean pastellinbeigenväriksi, joka ei kuitenkaan saa olla liian lähellä valkoista.
RUSKEASIAMSOOPELI
(tumma amam bb CC DD gg vaalea aman bb CC DD gg)
Tummalla muunnoksella on seepianvärinen huntu, joka vaalenee vaalean beigen sävyyn.
Vaalealla muunnoksella on vaalean seepianvärinen tai kanelinvärinen huntu, joka vaalenee norsunluunväriseksi.
SINISOOPELI 
(tumma amam BB CC dd gg vaalea aman bb CC dd gg)
Tummalla muunnoksella tummat osat ovat samaa väriä kuin sinisellä wienerillä ja vaalenevat asteittain vaaleansiniseen sävyyn. Vaaleassa muunnoksessa tummimmat osat ovat vaaleansiniset.
Väri vaalenee asteittain pastelliseen vaaleansiniseen, joka ei kuitenkaan saa olla liian lähellä valkoista.
SINISIAMSOOPELI
(tumma amam bb CC dd gg vaalea aman bb CC dd gg)
Tummalla muunnoksella on siniharmaa huntu, joka vaalenee asteittain. Vaalealla muunnoksella on vaaleansiniharmaa huntu, joka vaalenee hennon vaaleansiniharmaaksi sävyksi.
